Suomalaiset sarjakuvat jaksavat kiinnostaa

Suomalainen sarjakuvatuotanto alkoi jo 1911 sarjakuvakirjalla nimeltä Professori Itikaisen Tutkimusretket. Tämä mielikuvituksellinen seikkailu kuljettaa tarinan sankareita ympäri maapalloa.

Seuraava merkittävä klassikko oli Pekka Puupää, joka jatkoi elämäänsä lehtien sivuilla vuosina 1925–1975. Arkiset vastoinkäymiset Justiina-vaimon ja Pätkä-ystävän kanssa saavuttivat suuren suosion lukijoiden keskuudessa ja, kun sarjakuva-albumeita alettiin julkaista, ne myivät parhaillaan jopa 60 000-70 000 kappaletta vuodessa.

Kieku ja Kaiku oli myös pitkäikäinen suosikki, jota julkaistiin 1932-1972. Kieku ja Kaiku oli tyyliltään opettavainen ja sen päähenkilöinä esiintyivät ihmisten tavoin käyttäytyvät eläimet. Kyseinen sarjakuva inspiroi myöhempää, vuonna 1988 syntynyttä parodiaversiota nimeltä Rieku ja Raiku.

Vahva, lähes yliluonnollista sisua omaava miehinen mies Rymy-Eetu ilmestyi vuosina 1930–1973. Rymy-Eetun albumeita julkaistiin yhteensä 38. Toinen suosittu mieshahmo suomalaisissa sarjakuvissa oli Herra Kerhonen, joka

ilmestyi Suomen Kuvalehdessä vuosina 1930–1936 ja kertoi pönäkästä porvarismiehestä ja hänen kommelluksistaan. Herra Kerhosta seurasi Matti Melkonen, joka oli hyvin samantyyppinen kuin edeltäjänsä seikkaillen Suomen Kuvalehdessä 1940–1975.

Muumipeikko ponnistaa Suomesta maailmalle

Tove Janssonin luoma Muumipeikko on saavuttanut megasuosion myös kansainvälisesti. Muumipeikko ilmestyi ensikerran 1954–1975 ja parhaimmillaan sitä on julkaistu 40 maassa. Muumit ovat seikkailleet lisäksi valkokankaalla ja Muumilaakson väki koristaa monia muitakin suomalaisia tuotteita.

Sarjakuva Mämmilä puolestaan kertoo Mämmilän asukkaiden elämästä 1970-luvulta aina 2000-luvulle asti. Sitä pidetään osuvana ajankuvana ajankohtaisten aiheidensa ja muuttuvien hahmojensa vuoksi.

Insinöörien rakastama Fingerpori on kuvitteellinen kaupunki, jonka hahmoja ja tapahtumia on voitu seurata vuodesta 2007. Sarjakuva sekoittaa iloisesti totta ja tarua, mennyttä ja tulevaa. Tällä hetkellä Fingerporia julkaisee lähes 30 suomalaista lehteä ja albumeita ja kokoelmia on lukuisia. Sitä on myös käännetty ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Toisinaan suorasanainen Fingerpori onnistuu aiheuttamaan pahennusta, kuten esimerkiksi vitsailemalla uskonnollisille aiheille.

Sarjakuvat tänään

Yhä vieläkin sarjakuvat pitävät pintansa, sillä kaupan hyllyiltä ja lehtikioskeista löytyy runsaasti erilaisia sarjakuvalehtiä ja pokkareita, mutta sarjakuvat ovat teknologian kehityksen myötä siirtyneet lehdistä myös internetiin, jossa niitä voidaan lukea tietokoneelta, tabletista tai älypuhelimesta missä ikinä ollaankaan.

Lisäksi sarjakuvat löytyvät taiteesta ja valkokankailta. Elokuvateollisuus valmistaa kuin liukuhihnalta supersankareista kertovia elokuvia, jotka ovat huippusuosittuja ja keräävät katsojia ympäri maailman. Marvel Comicsin hahmot, jonka The Walt Disney Company omistaa tänään, ovat valloittaneet täydellisesti elokuvat ja Iron Man, Hulk, Hämähäkkimies, Fantastic Four ja kapteeni Amerikka, sekä muut sankarit löytyvät lähes joka kodin DVD- tai BluRay-hyllyltä.

Marvel Comicsin menestyksen takana ovat monelle tuttu Stan Lee, sekä Steve Ditko ja Jack Kirby. Heidän mielikuvituksestaan lähtivät liikkeelle kaikille tutut Marvel-sankarit, jotka jaksavat viihdyttää aikuisia ja lapsia ympäri maailman. 60-luvulla Stan Lee sai idean suunnitella sankareita, jotka eivät olisi ylivoimaisen voittamattomia, vaan olisivat lähempänä tavallista ihmistä vikoineen ja heikkouksineen. Vuonna 2012 Stan Lee palkittiin elämäntyöstään Visual Effects Societyn luovuttamalla palkinnolla. Monet Marvel-fanit ovat jo tottuneet näkemään Stan Leen erilaisissa hauskoissa cameo-rooleissa uuden Marvel-elokuvan ilmestyessä valkokankaalle.

Myös suomalainen sarjakuva on noussut erittäin suosituksi. Esimerkkeinä voidaan mainita monen suosikit Viivi ja Wagner ja Fingerpori.

Manga on japanilainen sarjakuva, joka erottuu selkeästi länsimaisesta sarjakuvapiirtämisestä. Dragon Ball –sarjan myötä ovat myös suomalaiset alkaneet kiinnostua manga-tyylisestä sarjakuvasta. Anime, joka Japanissa tarkoittaa animaatiota on ollut suuresti vaikuttamassa mangan suosion kasvuun. Manga puolestaan Japanissa tarkoittaa sarjakuvia yleensä, kun Euroopassa manga ymmärretään erityisesti japanilaisena sarjakuvana. Manga on erittäin suosittu myös piirustus- ja maalaustaiteessa.

Sarjakuvat taiteessa

Sarjakuvien läsnäolo taiteessa on myös löytänyt paikkansa muun muassa triptyykkien muodossa. Taide ja sarjakuva yhdistyvät erilaisten festivaalien muodossa, kuten esimerkiksi vuotuisilla Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla, jotka järjestetään elo-syyskuussa. Helsingin tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1979 lähtien ja järjestäjänä on Suomen sarjakuvaseura. Tapahtumassa, sekä sitä ennen järjestettävillä piirtäjäpäivillä nähdään tunnettuja kotimaisia ja ulkomaisia sarjakuvantekijöitä. Tänä vuonna festivaalin teemana on sarjakuva yhdeksäntenä taiteena ja Belgia on tämän festivaalin kohdemaana. Festivaali löytyy Helsingin Lasipalatsin aukiolta.

Suomessa palkitaankin ansioituneet sarjakuvataiteilijat Puupäähatulla, joka on Suomen sarjakuvaseuran vuosittain myöntämä palkinto suomalaiselle sarjakuvan tekijälle. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 1972 ja palkintoja on myönnetty useille tunnetuille suomalaisille sarjakuvan tekijöille, kuten esimerkiksi Mauri Kunnas, Tove Jansson, Lars Jansson, Terhi Ekebom, Toto Fogelberg-Kaila, sekä Kari Korhonen, jolle myönnettiin vuoden 2015 palkinto.

Disneyn hahmot ovat kiehtoneet useita taiteilijoita luomaan omia näkemyksiään satuhahmoista jo varhain, ja muun muassa Andy Warhol, Roy Lichtenstein ja Suomen Kaj Stenvall ja Olli Lyytikäinen ovat luoneet teoksia, joiden aiheena on ollut Walt Disneyn tuttuja sarjakuvahahmoja. Sarjakuva ja taide yhdistyvät myös eri kaupunkien taidekouluissa, joita löytyy muun muassa Oulusta, Orivedeltä, Espoosta ja Limingalta, sekä Lahden kansanopistosta. Sarjakuvataidetta voidaan ihailla myös Emmassa, eli Espoon modernin taiteen museossa.

Sarjakuvien keräily

Sarjakuvien keräily on kuin salapoliisityötä, sillä arvokkaiden painosten etsiminen ympäri maailmaa on aikaa vievää ja samalla myös jännittävää. Monien keräilijöiden unelmana on löytää todellinen harvinaisuus, joka olisi valtavan arvokas.

Lähes jokainen varmasti arvaa, että kaikista keräillyin suomenkielinen sarjakuva on tietenkin rakastettu Aku Ankka. Aku Ankka-lehden 1950-luvun alkupuolen ensinumeroista saattaa saada jopa tuhansia euroja – tieto, joka saattaa saada monet liikkeelle ja tutkimusretkelle oman tai vanhempien kodin vintille tai kellariin. Arvokkain Aku Ankan numero on Lumikki ja seitsemän kääpiötä, joka julkaistiin vuonna 1952 ja josta tehtiin ainoastaan 15 000 painosta. Kerrotaan, että se saattaa olla arvoltaan jopa 20 000 euroa. Yksi maailman kalleimpia huutokaupattuja sarjakuvia on Tintti-albumin kansilehti, joka on vuodelta 1932. Tästä maksettiin kaikkiaan yli miljoona euroa!

Tämän päivän teknologia on ollut suurena apuna harvinaisuuksien etsinnälle, sillä nyt päästään kotisohvalta käsin etsimään internetin kautta eri osto– ja myyntisivuilta, sekä huutokauppasivustoilta harvinaisia sarjakuvalehtiä ja kirjoja.

Vanhat sarjakuvat

 

Saksalaisen runoilijan ja taiteilijan Wilhelm Buschin käsistä syntyi suomalaisillekin tuttu Max ja Moritz kuvakertomus, joka ilmestyi Suomessa vuonna 1918 ensimmäistä kertaa. Busch oli myös runoilija, mutta tunnetuin hän on erilaisista kuvakirjoistaan. Richard Felton Outcault on myös tärkeä osa sarjakuvan historiaa, sillä hän keksi vuonna 1895 The Yellow Kid piirroksen, joka esitti poikaa, jonka paidan etupuolella oli raapustettuna teksti slangia käyttäen.

Ensimmäinen tunnettu suomalainen sarjakuvakirja syntyi Ilmari Vainion kirjoittamasta ja kuvittamasta teoksesta Professori Itikaisen tutkimusretki vuonna 1911. Vuosi 2011 oli suuri vuosi Suomen sarjakuvalle, sillä silloin juhlittiin suomalaisen sarjakuvan satavuotista taivalta.

Eurooppalainen sarjakuva koki murroksen 1920-luvun lopulla, kun buumin aloitti belgialaisena sarjakuvataiteilijana tunnettu Hergé. Hän loi Tintti-nimisen hahmon ja kuvitti hahmon ympärille erilaisia henkilöitä aina omaa lemmikkiä myöten. Yhdysvaltojen ensimmäinen sarjakuvalehti oli nimeltään Famous Funnies, ja se ilmestyi 1930-luvulla. Monen suosikki ja lapsuuden sankari Tarzan ilmestyi myös 30-luvulla. Action Comics oli ensimmäinen sarjakuvalehti, joka esitteli supersankarin, jota kutsuttiin Teräsmieheksi. Action Comicsin ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1938 ja tästä alkoi supersankareiden kulta-aika. Sarjakuvien luojat, kuten Jerry Siegel, Joe Shuster, Bob Kane, Will Eisner ja monet muut ovat herättänet eloon sankareita kuten Batman, Spirit ja jo aiemmin mainittu Superman.

Floyd Gottfredson, jonka oli tarkoitus olla ainoastaan väliaikainen sijaispiirtäjä, olikin Mikki Hiiri -sarjakuvien piirtäjä 30-luvulta lähtien seuraavat 45 vuotta. Kerrotaan, että hän oli yksi Disneyn merkittävimpiä sarjakuvapiirtäjiä. Helsingin Sanomat Suomessa julkaisi myös Gottfredsonin Mikki-strippejä aina 1930-luvulta lähtien. Piirtämisen lisäksi Gottfredson työskenteli Disneyn sarjakuvaosaston johtajana 1930–1946 välisenä aikana. Monelle hieman tutumpi nimi Carl Barks aloitti Aku Ankan piirtämisen vuonna 1942.

Amerikkalainen täyden lastin huumoria ja satiiria tarjoava MAD syntyi 50-luvulla Harvey Kurtzmanin ja William Gainesin käsistä. Tarkoituksena oli tarjota vaihtoehtoista sarjakuvaa, johon lisättiin myöhemmin artikkeleita ja valokuvia. Myös Suomessa ilmestyi MAD-lehteen perustava suomalaista aineistoa tarjoava huumorilla täytetty sarjakuvalehti. Suomalainen versio lopetettiin vuonna 2005, mutta Yhdysvaltalaista lehteä painetaan yhä.