Sarjakuvat taiteessa

Sarjakuvien läsnäolo taiteessa on myös löytänyt paikkansa muun muassa triptyykkien muodossa. Taide ja sarjakuva yhdistyvät erilaisten festivaalien muodossa, kuten esimerkiksi vuotuisilla Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla, jotka järjestetään elo-syyskuussa. Helsingin tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1979 lähtien ja järjestäjänä on Suomen sarjakuvaseura. Tapahtumassa, sekä sitä ennen järjestettävillä piirtäjäpäivillä nähdään tunnettuja kotimaisia ja ulkomaisia sarjakuvantekijöitä. Tänä vuonna festivaalin teemana on sarjakuva yhdeksäntenä taiteena ja Belgia on tämän festivaalin kohdemaana. Festivaali löytyy Helsingin Lasipalatsin aukiolta.

Suomessa palkitaankin ansioituneet sarjakuvataiteilijat Puupäähatulla, joka on Suomen sarjakuvaseuran vuosittain myöntämä palkinto suomalaiselle sarjakuvan tekijälle. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 1972 ja palkintoja on myönnetty useille tunnetuille suomalaisille sarjakuvan tekijöille, kuten esimerkiksi Mauri Kunnas, Tove Jansson, Lars Jansson, Terhi Ekebom, Toto Fogelberg-Kaila, sekä Kari Korhonen, jolle myönnettiin vuoden 2015 palkinto.

Disneyn hahmot ovat kiehtoneet useita taiteilijoita luomaan omia näkemyksiään satuhahmoista jo varhain, ja muun muassa Andy Warhol, Roy Lichtenstein ja Suomen Kaj Stenvall ja Olli Lyytikäinen ovat luoneet teoksia, joiden aiheena on ollut Walt Disneyn tuttuja sarjakuvahahmoja. Sarjakuva ja taide yhdistyvät myös eri kaupunkien taidekouluissa, joita löytyy muun muassa Oulusta, Orivedeltä, Espoosta ja Limingalta, sekä Lahden kansanopistosta. Sarjakuvataidetta voidaan ihailla myös Emmassa, eli Espoon modernin taiteen museossa.

Sarjakuvien keräily

Sarjakuvien keräily on kuin salapoliisityötä, sillä arvokkaiden painosten etsiminen ympäri maailmaa on aikaa vievää ja samalla myös jännittävää. Monien keräilijöiden unelmana on löytää todellinen harvinaisuus, joka olisi valtavan arvokas.

Lähes jokainen varmasti arvaa, että kaikista keräillyin suomenkielinen sarjakuva on tietenkin rakastettu Aku Ankka. Aku Ankka-lehden 1950-luvun alkupuolen ensinumeroista saattaa saada jopa tuhansia euroja – tieto, joka saattaa saada monet liikkeelle ja tutkimusretkelle oman tai vanhempien kodin vintille tai kellariin. Arvokkain Aku Ankan numero on Lumikki ja seitsemän kääpiötä, joka julkaistiin vuonna 1952 ja josta tehtiin ainoastaan 15 000 painosta. Kerrotaan, että se saattaa olla arvoltaan jopa 20 000 euroa. Yksi maailman kalleimpia huutokaupattuja sarjakuvia on Tintti-albumin kansilehti, joka on vuodelta 1932. Tästä maksettiin kaikkiaan yli miljoona euroa!

Tämän päivän teknologia on ollut suurena apuna harvinaisuuksien etsinnälle, sillä nyt päästään kotisohvalta käsin etsimään internetin kautta eri osto– ja myyntisivuilta, sekä huutokauppasivustoilta harvinaisia sarjakuvalehtiä ja kirjoja.

Vanhat sarjakuvat

 

Saksalaisen runoilijan ja taiteilijan Wilhelm Buschin käsistä syntyi suomalaisillekin tuttu Max ja Moritz kuvakertomus, joka ilmestyi Suomessa vuonna 1918 ensimmäistä kertaa. Busch oli myös runoilija, mutta tunnetuin hän on erilaisista kuvakirjoistaan. Richard Felton Outcault on myös tärkeä osa sarjakuvan historiaa, sillä hän keksi vuonna 1895 The Yellow Kid piirroksen, joka esitti poikaa, jonka paidan etupuolella oli raapustettuna teksti slangia käyttäen.

Ensimmäinen tunnettu suomalainen sarjakuvakirja syntyi Ilmari Vainion kirjoittamasta ja kuvittamasta teoksesta Professori Itikaisen tutkimusretki vuonna 1911. Vuosi 2011 oli suuri vuosi Suomen sarjakuvalle, sillä silloin juhlittiin suomalaisen sarjakuvan satavuotista taivalta.

Eurooppalainen sarjakuva koki murroksen 1920-luvun lopulla, kun buumin aloitti belgialaisena sarjakuvataiteilijana tunnettu Hergé. Hän loi Tintti-nimisen hahmon ja kuvitti hahmon ympärille erilaisia henkilöitä aina omaa lemmikkiä myöten. Yhdysvaltojen ensimmäinen sarjakuvalehti oli nimeltään Famous Funnies, ja se ilmestyi 1930-luvulla. Monen suosikki ja lapsuuden sankari Tarzan ilmestyi myös 30-luvulla. Action Comics oli ensimmäinen sarjakuvalehti, joka esitteli supersankarin, jota kutsuttiin Teräsmieheksi. Action Comicsin ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1938 ja tästä alkoi supersankareiden kulta-aika. Sarjakuvien luojat, kuten Jerry Siegel, Joe Shuster, Bob Kane, Will Eisner ja monet muut ovat herättänet eloon sankareita kuten Batman, Spirit ja jo aiemmin mainittu Superman.

Floyd Gottfredson, jonka oli tarkoitus olla ainoastaan väliaikainen sijaispiirtäjä, olikin Mikki Hiiri -sarjakuvien piirtäjä 30-luvulta lähtien seuraavat 45 vuotta. Kerrotaan, että hän oli yksi Disneyn merkittävimpiä sarjakuvapiirtäjiä. Helsingin Sanomat Suomessa julkaisi myös Gottfredsonin Mikki-strippejä aina 1930-luvulta lähtien. Piirtämisen lisäksi Gottfredson työskenteli Disneyn sarjakuvaosaston johtajana 1930–1946 välisenä aikana. Monelle hieman tutumpi nimi Carl Barks aloitti Aku Ankan piirtämisen vuonna 1942.

Amerikkalainen täyden lastin huumoria ja satiiria tarjoava MAD syntyi 50-luvulla Harvey Kurtzmanin ja William Gainesin käsistä. Tarkoituksena oli tarjota vaihtoehtoista sarjakuvaa, johon lisättiin myöhemmin artikkeleita ja valokuvia. Myös Suomessa ilmestyi MAD-lehteen perustava suomalaista aineistoa tarjoava huumorilla täytetty sarjakuvalehti. Suomalainen versio lopetettiin vuonna 2005, mutta Yhdysvaltalaista lehteä painetaan yhä.