Sarjakuvamaailman pauloissa

Sarjakuvat ovat monille tuttuja lapsuudesta. Monille ne olivat ensimmäinen askel kirjallisuuteen, kun taas toisille sarjakuvat ovat jääneet vakiolukemistoon myös aikuisiällä. Sarjakuvien maailma saattaa alaan vihkiytymättömälle tuntua lasten kirjoihin verrattavalta materiaalilta mutta niiden ystävät tietävät sarjakuvien olevan paljon muutakin.

cartoon

Sarjakuvien kirjo on laaja. Osa niistä on suunnattu lapsille mutta yllättävän suuri osa sarjakuvatuotannosta käsittelee yhteiskunnallisia aiheita. Monet sarjakuvat sopivat myös eri-ikäisille, sillä ne naurattavat lapsia mutta taustalle kätkeytyy myös aikuisia kiehtova sanoma. Sarjakuvat ovat mitä parhainta lomalukemista, sillä ne kulkevat helposti mukana ja mikäs hauskempaa kuin uppoutua sarjakuva-kokoelman maailmaan riippukeinussa lekotellen. Nykyisin monia sarjakuvia on mahdollista lukea myös nettikirjana.

Aku Ankka

Kun puhutaan sarjakuvista, ei voida olla sivuttamatta Aku Ankkaa. Aku Ankan viikkolehtinen on tullut koteihin jo useampien sukupolvien ajan. Sen loistavat käännökset ja piirrokset ovat naurattaneet kaiken ikäisiä niin 60-luvulla kuin myös nykyaikana. Akut eli lempinimeltään akkarit on tehty niin hyvin, että niiden tarinamaailma viihdyttää lapsia ja vanhempia, ja tutut hahmot ovat pysyneet melko muuttumattomina vuosikymmenien ajan. Akun voi ottaa luettavaksi milloin vaan, se ei petä koskaan todellista sarjiksien ystävää.

Donald Duck

Aku Ankka on onnistunut säilyttämään tuttuuden tunteen mutta se on myös osannut uudistua oikealla tavalla, tästä kiitos loistaville piirtäjille ja hyville kääntäjille. Akkareihin on viime vuosikymmenen aikana upotettu hauskasti murteita ja ajankohtaisia asioita. Yhteen puhekuplaan on taidokkaasti saatu mahtumaan niin hauska juttu, että se naurattaa pitkään. Osa Akuista on jo keräilyharvinaisuuksia, joten ullakolle unohtuneet Akkarit kannattaa säilyttää. Aku Ankan tuotanto on laaja ja Ankkalinnan väki on seikkaillut lehdessä, pokkareissa, elokuvissa, sarjoissa ja nykyisin myös peleissä.

Final 9

Pokerimaailmaan sijoittuva Anish Patelin Final 9, jossa kirjan pokeriporukka pelaa peliä Texas Hold’em, joka on todellisuudessakin pokerimaailman suosituin peli. Anish Patelin sarjakuvakirja on saanut hyvän vastaanoton ja siihen on tehty myös jatko-osia. Sarjakuvapiirtäjä kertoo saaneensa idean kirjaan seuratessaan WSOP pokeriturnausta televisiosta.

Pelin intensiivisyys ja pelaajat henkilöinä alkoivat kiehtoa häntä. Pelejä seuratessa pelaajista tiedetään vain pintaraapaisu, mutta kun antaa mielikuvituksen lentää, muuttuvat pelipöytien ympärillä istuvat henkilöt tarinoiksi. Final 9 kertoo pokerista mutta vielä enemmin se kertoo kahdestatoista pokerinpelaajasta ja heidän taustoistaan. Sarjakuva käsittelee aiheita, kuten mikä on saanut heidät innostumaan pelaamisesta ja millaiset ovat heidän väliset suhteet kun peli on ohi. Mielenkiintoisesta pelistä riittää hyvin ammennettavaa ja siitä irtoaa hienoja juonenkäänteitä sarjakuvakirjaan, jossa hahmot ja jännitys ovat aina läsnä.

daniel_negreanu_bearded-thumb-450xauto-293484

Tintti

Belgialaisen Hergen kuvittama Tintti sarjakuvasarja on yksi 1900-luvun luetuimpia sarjakuvia. Tintti sarjakuvissa seikkailee itse nuori mies Tintti, hänen koiransa Milou ja joukko muita vakiokalustoon kuuluvia kuten Professori Tuhatkauno, Kapteeni Haddock ja Dupond sekä Dupont.

Tinttiä on mielenkiintoista tarkastella ajankuvan mukaan. Tintti sarjakuvia on nimittäin muokattu useita kertoja niiden ensi painosten jälkeen ja ne ovat saaneet syytöksiä niin rasismista kuin myös sovinismista. Toisen maailmansodan aikana niissä näkyi vahvasti sen ajan tunnelma. Välttääkseen sensuurin Herge käytti Tintissä usein keksittyjä maita ja henkilöitä, joilla oli kuitenkin melko selvä yhteys ajan merkittäviin tapahtumiin.

tintin

Hergen ensimmäinen Tintti seikkaili Neuvostoliitossa ja kyseessä oli poliittinen satiiri maan oloista. Myöhemmin Herge siirtyi tutkimaan tarkemmin eri maiden voimasuhteita ja se näkyy myös hänen tuotannossaan. Sarjakuvat muuttuivat enemmin kantaaottaviksi ja niissä arvosteltiin ihmiskauppaa, huumeita ja liike-elämän vaikutusta varattomien maiden kansalaisiin. Huolimatta yhteiskunnallisesta aspektista, Tintit ovat valloittaneet eri-ikäisiä lukuisissa maissa. Ne ovat ennen kaikkea seikkailutarinoita, joissa jännitys pitää lukijaa hyppysissään.

Asterix

Rene Goscinnyn luoma Asterix kuuluu sarjakuvamaailman kunkkuihin. Se kertoo pienestä gallialaisesta kylästä, jota roomalaiset eivät lukusista yrityksistä huolimatta saa haltuunsa. Kylässä asuva poppatohtori valmistaa ihmejuomaa, joka antaa kyläläisille yli-inhimilliset voimat taisteluissa roomalaisia vastaan. Asterixissa seikkaillaan eri maissa ja myös siinä on Tintin tapaan nähtävissä viittauksia yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Urheiden gallialaisten ja pönttöjen roomalaisten loputon taistelu jaksaa hymyilyttää yhä edelleen. Asterix on sarjakuvan lisäksi levinnyt myös muihin medioihin. Siitä on tehty elokuvia, sarjoja, kirjoja, lautapelejä ja tietokonepelejä. Pariisin lähellä sijaitsee myös huvipuisto Parc Asterix.

asterix

Asterixin maailma sijoittuu aikaan ennen ajanlaskun alkua. Sarjakuvatyypiltään se on satiirinen ja naureskelee eri kansalaisten stereotypioille ja historian käänteille. Asterixin maailmassa urheat ranskalaiset taistelevat pahiksia eli roomalaisia vastaan, rivien välistä voi kuitenkin lukea kritiikkiä ranskalaisia arvoja ja yhteiskuntaa kohtaan. Vaikka kirjoissa seikkaillaankin menneisyydessä, on siihen ujutettu hauskoja vitsejä, jotka peilaavat nyky-yhteiskunnan kiirettä ja kaupankäynnin kovuutta.

5 asiaa, jota et tiennyt Aku Ankasta

 

  • Aku Ankan veljenpojat eivät olekaan veljenpoikia, vaan itse asiassa Aku Ankan siskonpoikia. Heidän isänsä joutui sairaalaan, kun ilotulitusraketti räjähti hänen tuolinsa alla, ja Hupu, Tupu ja Lupu lähetettiin Aku Ankan luokse. Akun sisko, Della, päätyi lopulta astronautiksi ja pojat jäivät pysyvään adoptioon Akulle.

  • Yli miljoona suomalaista lukee viikoittain Aku Ankkaa ja se on Suomen suurin viikkojulkaisu. Missään muualla maailmassa ei lueta väkilukuun suhteutettuna niin paljon Disney-sarjakuvia kuin Suomessa.
  • Aku Ankan alter-ego, supersankari Taikaviitta, on italialaisten kehittämä. Giovan Battista Carpi, Guido Martina ja Elisa Penna suunnittelivat hahmon, joka ei olisi jatkuvan kovan onnen uhri, kuten Aku Ankka.
  • Aku Ankka sai lähestulkoon aikaan Ankkalinnan autioitumisen, kun hän asensi kaupunkiin jättimäisen lautasantennin saadakseen käyttöönsä enemmän kanavia. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, vaan Aku lähetti vahingossa kuvaa Ankkalinnasta ulkoavaruuteen, lampaiden asuttamalle planeetalle. Lampaat päättivät välittömästi muuttaa Ankkalinnaan ja monet alkuperäiset asukkaat halusivat muuttaa pois. Lampaille tuli kuitenkin lopulta koti-ikävä ja ne palasivat omalle planeetalleen.
  • Vaikka Aku esiintyykin sarjakuvissa huonokuntoisena ja haluttomana urheilemaan, hän on osoittanut fyysisen vahvuutensa ainakin kerran. Hän taisteli haita vastaan ja päihitti sen lopulta nyrkin iskulla Kippari Kallen tyyliin.

Taide ja sarjakuvahahmot

 

Sarjakuvat eivät ole kuumaa tavaraa ainoastaan nuorten lukijoiden keskuudessa vaan arvostettuja myös taidemaailmassa. Esimerkiksi Action Comic-numeroiden kallein kappale myytiin yli 2,161 miljoonalla dollarilla. Lehti, jossa Hämähäkkimies esiintyi ensimmäistä kertaa, puolestaan myytiin päätähuimaavaan hintaan 1,100,000 $. Eivätkä muut supersankarit jää jälkeen, sillä Batmanin ensiesiintyminen vuonna 1939 ilmestyneessä lehdessä oli 1,075,000 $ arvoinen. Käsittämättömän suuria summia maksetaan myös keräilyharvinaisuuksista, joissa esiintyvät X-Men, The Flash, Captain America ja Fantastic Four.

Sarjakuvamaailmassa on aina työskennellyt lahjakkaita piirtäjiä. Hahmojen tullessa kuuluisiksi ja kuvitusten hälvetessä historiaan, sarjakuvien arvo nousee yllättävään arvoon. Sarjakuvamainen kerronta on vanhaa perua, ja sen alkuhetkeä ei tarkoin tiedetä. Joidenkin lähteiden mukaan jo keskiajalla käytettiin sarjakuvamaista kerrontatyyliä mutta 1890-luvulla Amerikassa syntyi sarjakuvakulttuuri, joka jatkoi elämistään sanomalehdissä.

Vuonna 1929 sarjakuvat alkoivat saada uutta ilmettä, kun jännitys ja realistisempi piirustustyyli astuivat kuvaan. Tällöin esimerkiksi kulttihahmot, kuten Tarzan ja Tintti, saivat alkunsa. Batman ja Teräsmies saivat vuorostaan odottaa vuoroaan ja syntyivät vasta 1930-luvun loppupuolella. Toinen maailmansota kasvatti sarjakuvien suosiota entisestään, ja sodan jälkeen syntyikin merkittävä piirrossuuntaus, japanilainen manga.

Amerikkalaiset johtivat sarjakuvamaailmaa pitkään, mutta sodan jälkeen myös eurooppalainen sarjakuva alkoi saada tuulta siipiensä alle. Eurooppalainen, japanilainen ja amerikkalainen sarjakuva ovat kaikki historialtaan ja tyyliltään hieman erilaisia. Euroopassa merkittäviä vaikuttajia ovat olleet ranskalais-belgialainen sarjakuva, joka loi useita uusia tyylejä sarjakuvamaailmaan. Japanilainen manga jaotellaan nykyisin esimerkiksi lukijakunnan iän ja sukupuolen mukaan. Tähän syynä ovat sarjakuvan seksuaaliset vivahteet, jotka tietyissä mangan tyyleissä ovat selkeästi esillä. Myös runsas väkivalta on osa tiettyjä mangan tyylisuuntia.

Maailman Suosituimmat Sarjakuvahahmot – TOP 3

Aku Ankka

Kukapa ei tuntisi maailman rakastetuinta Ankkaa, joka syntyi jo 1930-luvulla ja on edelleen sydämissämme. Kiukkuinen, usein elämän vastoinkäymisissä kompuroiva ankka, jonka ympärille on luotu valtava valtakunta useiden lahjakkaiden piirtäjien ja kertojien toimesta, kilpailee suosiosta Mikki Hiiren kanssa.

Varsinkin Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa huippusuosion saavuttanut hahmo, esiintyy paitsi sarjakuvissa, myös elokuvissa, videopeleissä, teemapuistoissa ja viikoittain ilmestyvissä lehdissä. Aku Ankalla on myös oma tähti Hollywoodin Walk of Famella.

Homer Simpson

Homer on inhimillisen hellyttävä perheenisä, joka karulla yksinkertaisuudellaan on ottanut haltuunsa totaalisen suursuosion. Homer on toki vähä-älyinen ja laiska, mutta samalla perheelleen uskollinen ja hän on toiminut kymmenissä eri ammateissa, vaikka useimmiten hänet kuvataankin ydinvoimalan työntekijänä. Olutta juova ja donitseja syövä mies on karikatyyri amerikkalaisesta perheenisästä, joka ei välttämättä loista perheen tyypillisenä esikuvana.

Väiski Vemmelsääri

Warner Brosin keulakuva, porkkanaa rouskuttava metka jänis, ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Vemmelsääri on esiintynyt useammissa elokuvissa kuin mikään muu sarjakuvahahmo. Kuten Aku Ankalla, myös Väiski Vemmelsäärellä on oma tähtensä Hollywoodin Walk of Famella. Väiskin kuuluisimpiin lausahduksiin kuuluvat: “What’s up, doc?” ja ” That’s All Folks”.

 

Sarjakuvahahmot peleissä

Monista tunnetuista sarjakuvahahmoista on tehty pelejä, joita voi pelata verkossa:

  • Adam’s Family
  • Simpsonit
  • Smurffit
  • Paavo Pesusieni

Adam’s Familystä tuttu sarjakuvasarjan hahmo, perheenisä Gomez yrittää samaa kalman kolkkoa sukunimeä kantavassa pelissä pelastaa muut perheenjäsenet. Morticia-äiti, lapset Pugsley ja Wednesday, isoäiti ja Fester-setä on kidnapattu ja näin ollen suuressa vaarassa. Pelissä Gomez voi hypätä vastustajiensa päälle samaan tyyliin kuin Mario Bros-tasohyppelypelissä, tai heittää ilkimyksiä erinäisillä tavaroilla.
Toinen niin televisioruudulta kuin valkokankaalta tuttu perhe ovat Simpsonit. Matt Groeningin luomiin hahmoihin pohjautuvia pelejä on julkaistu lukuisia. Parhailla näistä on varsin mielikuvituksellisia piirteitä, kuten esimerkiksi peleillä The Simpsons Game ja Grand Theft Autosta virikkeitä saaneeseen The Simpsons Hit & Run- peliin, jossa Homer ja muut hahmot hurjastelevat pitkin Springfieldiä.
Enemmän lasten mieleen saattaa olla Paavo Pesusieni – merenpohjassa asuva hahmo, joka on innoittanut ainakin kaksi erittäin menestyksekästä videopeliä. Battle for Bikini Bottom on täynnä toimintaa oleva tasohyppelypeli ja se palkittiin vuonna 2004. Legend of the Lost Spatula puolestaan on varsin yksinkertainen peli, jossa Paavo Pesusieni menettää vaatteitaan osumien myötä.
Hypätäänpä keltaisesta siniseen. Belgialaisen klassikkosarjakuvan Smurffit ensimmäiset videopeliversiot syntyivät jo 1982. Viimeisimmät on julkaistu 2015 ja valikoimasta löytyy pelejä joka lähtöön aina lasten peleistä bilepeleihin saakka. Esimerkiksi Smurf’s Village on äärimmäisen suosittu peli, jota ladattiin yli 15 miljoonaa kertaa vuoteen 2011 mennessä. Määrä ohitti jopa esimerkiksi Rovion ylpeyden Angry Birdsin.

Sarjakuvahahmot elokuvissa

Kukapa ei muistaisi ”Kuka viritti ansan, Roger Rabbit” -elokuvaa? Vuonna 1988 julkaistu raina oli omaa luokkaansa, sillä ensimmäistä kertaa animaatiohahmot ja oikeat näyttelijät esiintyivät valkokankaalla rinta rinnan. Elokuvassa esiintyy lukuisia piirroshahmoja eri studioilta, kuten Disneyltä ja Warner Brothersilta. Rogerin seurana seikkailemassa nähtiin muun muassa Aku Ankka, Repe Sorsa, Mikki Hiiri, Väiski Vemmelsääri, Hessu Hopo, Dumbo, Betty Boop ja Pinokkio. Roger Rabbit-elokuva oli iloinen sekoitus sarjakuvahahmoja, mutta elokuvan historiasta löytyy monia elokuvia, jotka pohjautuvat alun perin sarjakuviin.

 

Siirto sarjakuvasta valkokankaalle ei ole uusi

Tiesitkö, että Adamsin Perhe-elokuvat pohjautuvat sarjakuviin? Sarjakuvista luotiin tv-sarja ja lopulta elokuvat. Ensimmäinen sarjakuva koomisella tavalla puistattavasta perheestä julkaistiin jo 1938 The New Yorker-lehdessä.

Kuriton Ville Vallaton esiintyi sarjakuvissa ensimmäisen kerran 1951. Pahankurinen, mutta rakastettava pojanretale ja hänen suuri valkoinen koiransa saavat monet vanhemmat puistelemaan päätään. Sarjakuviin pohjautuva hahmo esiintyi tv-sarjassa jo 1959 ja myöhemmin useissa elokuvissa. Ensimmäinen animoitu elokuva Ville Vallattomasta tehtiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vuonna 1981.

Tenavat- elokuva keräsi väkeä teattereihin vuoden 2015 lopulla mutta sarjakuva ilmestyi ensimmäisen kerran 1950. Jaska Jokunen, Ressu, Tellu ja Eppu olivat luennollisesti ensimmäisten hahmojen joukossa, vaikak myöhemmin joukkio kasvoi huomattavasti. Nyt elokuvia on tehty yhteensä viisi, joista ensimmäinen tehtiin jo 1969.
Sarjakuvista ponnistaneita elokuvista kertovaa listaa ei voi päättää mainitsematta erästä laiskanpullea oranssia kaveria. Karvinen on suomalaisille tuttu lasagnea rakastava, maanantaita vihaava veltto otus, joka ollut kestosuosikki jo 70-luvun lopusta. Ensimmäinen Jim Davisin piirtämä Karvinen-elokuva (Garfield the Movie, 2004) julkaistiin 2004, ja sitä seurasi neljä elokuvaa:

  • Karvinen 2 (Garfield: A Tail Of Two Kitties, 2006)
  • Karvinen herää todellisuuteen (Garfield Gets Real, 2007)
  • Karvisen riemujuhla (Garfield’s Fun Fest, 2008)
  • Super-Karvinen (Garfield’s Pet Force, 2009)

Ruutu

Ruutu-sarjakuvalehti ilmestyi Suomessa viikoittain 1973-1975. Sen tilalle syntyi myöhemmin sarjakuvalehti Non Stop, joka jatkoi Ruudun jalanjäljissä vuosina1975-1979. Lehdessä nähtiin pääasiassa belgialaisia sarjakuvia.

-orig

Yksi näistä oli B´belgialainen sarjakuva Johan et Pirlouit, joka syntyi vuonna jo 1952. Teoksen suomenkielisessä versiossa päähenkilöinä seikkailivat Johannes ja Pirkale. Sarjakuva ajoittuu keskiajan Eurooppaan, jossa Johannes on kuninkaan hyväntahtoinen palvelija ja hänen apurinsa Pirkale on lyhyt, mutta kiivasluonteinen persoona. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että nykyään hyvin tunnetut Smurffit ilmestyvät ensin tarinan sivuhahmoina, mutta saivat myöhemmin oman sarjakuvansa.

Varjoaankin nopeampi

Belgiasta tulee myös Lucky Luke, joka ampuu varjoaankin nopeammin. Ystävinään hänellä on hevosensa Jolly Jumper ja hölmöhkö koira Rantanplan. Luken arkkivihollisina puolestaan esiintyvät Daltonin veljekset.

Muita Ruudussa nähtyjä sarjakuvia oli sarjakuvasankaritar Natasha, joka oli ammatiltaan lentoemäntä. Ammattinsa vuoksi hän päätyy lukuisiin jännittäviin seikkailuihin. Naiskauneutta edustaa myös Yoko Tsuno, japanilanen sankaritar ja elektroniikkainsinööri, joka seikkailee ystäviensä kanssa mm. ulkoavaruudessa ja tulevaisuudessa.

Arjen sankareita

Piko ja Fantasio on sarjakuva, jolla historiansa aikana ollut useita piirtäjiä. Piko on alun perin hotellin hissipoika ja siitä syystä hänellä onkin päällään varsin stereotyppinen punainen uniformu. Hänen ystävänsä Fantasio taas on ammatiltaan toimittaja, ja yhdessä he seikkailevat ympäri maailmaa. Mukana seikkailee myös Spip, Pikon lemmikkiorava, sekä Marsupilami, erikoinen ja eksoottinen eläin, joka sittenkin sai myös oman nimikkosarjakuvansa.

Samantyylistä teemaa jatkoi Niilo Pielinen – aikaansaamaton, koheltamiseen taipuvainen toimistotyöntekijä. Hän on hyvin eläinrakas, ja tunnetuimpia hänen lemmikeistään on aggressiivisdepressiivinen lokki sekä hyperaktiivinen kissa. Pielinen viettää suurimman osan ajastaan tehden erilaisia kokeita, kieltäytyen kasvamasta aikuiseksi. Eläimet tähdittävät sarjakuvan jos toisenkin ja Vili ja Bill kertoo tarinoita pojasta ja hänen koirastaan. Vili ja Bill ilmestyi Suomessa myös nimellä Teemu ja Tassu Koululainen-lehdessä.

Nämä sarjakuvat ovat jääneet monien suomalaisten aikuisten mieleen heidän lapsuudestaan. Ruutu-lehti toi tunnetuksi myös monia muita sarjakuvia, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä suomalaisilta lukematta.

Piirtopalat

Piirtopalat oli täysin suomalainen kokoelman sarjakuvia, artikkeleita ja pilakuvia sisältävä lehti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Piirtopaino Oy julkaisi yhteensä 11 lehteä toimittajinaan Eka Karppanen ja Veikko Hannunniemi. Ensimmäinen toimi piirtäjänä ja jälkimmäinen piti huolta lehden sarjojen käsikirjoituksista.

Lyhyestä eliniästään huolimatta Piirtopalat julkaisi mielenkiintoisia suomalaisia sarjakuvia. Suosikkihahmoina esiintyy esimerkiksi merimies Humu-Heikki ja seikkailuntäytteinen Noita Suomalainen sekä Tohtori X, joka edusti varhaista kotimaista scifiä. Nykyisin näitä kotimaisia keräilyharvinaisuuksia voi kalastella verkkohuutokaupoista, kirpputoreilta tai sukulaisten ja tuttavien vinttien kätköistä. Hyväkuntoisista kappaleista voi tienata satojakin euroja.

Lehdessä oli myös palsta, joka opetti lukijoitaan piirtämään sarjakuvia. Lehdessä esiteltiin aikakauden merkittäviä piirtäjiä, kuten mm. Erkki Tanttu, joka piirsi Rymy-Eetua, sekä Ami Hauhio, joka tuli kuuluisaksi mm. sarjakuvista Maan Mies Marsissa. Hauhion käsialaa on myös tieteisteemainen Koltan Perintö, jonka ensimmäinen osa ilmestyi Valojuova-lehdessä.

Piirtopalat-lehden teko lopetettiin pian, oletettavasti sodanjälkeisen paperipulan, verotuksen ja lukijoiden vähyyden vuoksi. Tästä huolimatta Piirtopalat oli mukana rakentamassa suomalaista sarjakuvahistoriaa ja Piirtopalojen jälkeen suomalaiset sarjakuvan ystävät ovat saaneet nauttia edelleen suosituista klassikoista, kuten Tex Willer, Korkeajännitys ja Aku Ankka. Nykyajan nuoret lukijat eivät niinkään välitä scifin tai länkkäri-klassikoiden päälle, vaan uppoutuvat Muumien, Barbien ja Tom&Jerryn seikkailuihin.

Korkeajännitys toisessa maailmasodassa

Korkeajännitys on sota-aiheinen sarjakuva, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1953. Alkuvaiheessa se sisälsi tieteis-, agentti-, seikkailu- ja salapoliisiaiheita, mutta myöhemmin se keskittyi kuvaamaan toista maailmansotaa brittiläisestä näkökulmasta todellisuutta suurpiirteisesti jäljitellen.

12_Next_Level_Thinking2

Myöhemmissä sarjakuvissa on kuvattu toisen maailmansodan lisäksi myös ensimmäistä maailmansotaa, kylmää sotaa, Espanjan sisällissotaa, Vietnamin sotaa, Persianlahden sotaa ja jopa keskiaikaisia taisteluita. Jotkut Korkeajännityksessä käydyt sodat ovat kuitenkin täysin fiktiivisiä.

Aluksi sarjakuvat saatiin Englannista Super Detective Library- ja Cowboy Picture Library-lehdistä, sitten Thriller Picture Library-lehdestä, sota-aiheeseen siirryttiin 60-luvulla War Picture Libraryn ja Battle Picture Libraryn myötä. Myöhemmin 70-luvulla sarjakuvat ostettiin D. C Thomsonin Commando-lehdestä, jota julkaistaan edelleen. Commandoon tekoon on vuosien aikana osallistunut noin 140 kirjoittajaa, 100 kansikuvapiirtäjää ja 120 sarjakuvapiirtäjää.

Stereotyyppisiä pahiksia

Sarjakuvissa esiintyvät hahmot ovat stereotyyppisiä sankarihahmoja. Korkeajännityksen slogan “iskee kuin miljoona volttia” kuvaa sarjakuvien intensiivistä toimintaa. Eri kansallisuudet kuvataan usein humoristisesti ja liioitellun stereotyppisesti. Yhdysvaltalaiset, britit, ranskalaiset ja muut liittoutuneet kuvataan hyvinä, kun taas japanilaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset useimmiten pahoina.

Suomen sotia on kuvattu Suomen Sotien Korkeajännityksissä, joita on julkaistu vuodesta 1998 ja niitä on tehty yhteensä 17 kappaletta. Piirtäjänä on toiminut mm. Samson eli Samuli Lintula ja Jari Rasi.

Ennen sota-aihetta sarjakuvasankareina esiintyivät mm. Salapoliisi Sherlock Holmes, julma kiinalaisrikollinen Fu Manchu, lontoolainen vakooja-agentti John Steel ja avaruusetsivä Rick Random.

Aku Ankka – Epäonnisten suomalaisten kestosuosikki 

Ensimmäinen Aku Ankka lehti julkaistiin Suomessa 1951 ja se myi heti yli 34 000 kappaletta. Vaikka alkuperäinen Donald Duck onkin kansainvälinen brändi, Suomessa Aku Ankka-lehdestä on tullut osa kansalliskulttuuria. Suomalainen versio, nykyään jo viikoittain ilmestyvä lehti, vetoaa kaiken ikäisiin ja on vahva osa suomalaista identiteettiä ja sitä lukee Suomessa viikoittain yli miljoona ihmistä. Aku Ankka-lehti on jopa saanut Kielihelmi-palkinnon monipuolisen ja värikkään suomenkielen käyttönsä ansiosta.

Ei pelkkiä siipiveikkoja

Aku Ankassa esiintyy myös muita Disney-hahmoja, kuten Mikki Hiiri, Karhukopla sekä veikeät maaoravat Tiku ja Taku. Aku Ankka on kuitenkin suomalaisten keskuudessa kaikista suosituin sarjakuvahahmo, epäonnisten kommellusten ja lyhytpinnaisuuden ilmentymänä.

Vaikka Aku Ankka taapersi Suomeen vasta 1950-luvulla, hahmo syntyi jo vuonna 1934. Ensin jenkki Donald Duck esiintyi yhdessä Mikin kanssa animaatioelokuvissa, jotka saavuttivat valtavan suosion rapakon takana 1934–1960. Varsinaisia Aku-piirrettyjä tehtiin 128 kappaletta, mutta vuoteen 1965 mennessä Aku Ankka oli näyttänyt nokkaansa jo sadassa piirroselokuvassa. Aku Ankka on ollut hahmona myös lähes 20 videopelissä sekä lukuisissa tv-sarjoissa ja muissa oheistuotteissa Disney World huvipuistoja unohtamatta.

Carl Barks ja Don Rosa

Varsinaisia Aku Ankka-sarjakuvia alettiin tehdä Carl Barksin toimesta vuonna 1942. Aku Ankalla on ollut tosin lukuisia eri piirtäjiä eri maista, joista jotkut ovat kehittäneet sarjakuviin uusia hahmojakin. Carl Barksin jälkeen suosituimmaksi piirtäjäksi nousi myöhemmin Don Rosa, joka nousi niin kuuluisaksi Suomessa, että hän jopa piirsi Kalevala-aiheisen Aku Ankka-tarinan.